Pitkän henkisen tien kulkeneena on mielenkiintoista luoda silmäys taaksepäin, elettyyn elämään.
Olin tyypillinen kiltti tyttö, hiljainen seurailija, joka halusi oppia uutta ja vaikuttaa yhteiskuntaan omalla yritteliäällä työpanoksellaan. Halusin hyvää toisille ja halusin kehittyä itse ja kehittää asioita ympärilläni. Kouluttauduin hyvin, sain hienoja haastavia työtehtäviä sekä muita innostuneita ihmisiä ympärilleni. Sain ihanan perheen ja rakkaat lapset.
Mikä sitten puuttui? Miksi kuitenkin sairastuin vakavasti?
Siksi, että en osannut kuunnella riittävästi itseäni, asettaa omia rajojani silloin kun koin tulleeni väärinymmärretyksi tai väärin kohdelluksi. Osasin kyllä olla välillä päättäväinen ja tahtonainen, mutta yksi asia puuttui:
Rakkaus – rakkaus itseä kohtaan. Sitä en vain osannut antaa itselleni riittävästi.
Uskon, että siksi myös sairastuin. Annoin ja jaoin aina vain enemmän itsestäni toisille. Varmaan arvaatkin, että sitä työtä kyllä riitti ja sitä tuli aina vain lisää ja lisää…Lopulta elämä siis pysäytti minut ja jouduin jäämään pitkälle sairauslomalle.
Sairastaminen oli käänne elämässäni, raju herätys, mutta se tehosi!
Ymmärsin viimein pysähtyä itseni äärelle ja kuunnella sitä vaimeaa ääntä, joka jostain sielun sopukoista alkoi ilmaantua ajatuksiini ja tietoisuuteeni. Mutta vaikka aloinkin ymmärtää elämää syvällisemmin, tarvittiin vielä toinen tulevaisuuteen tilaa tekevä ja uuden syntymistä edesauttava ratkaisu. Niinpä niin, itse en olisi osannut muuttaa elämääni niin paljon kuin minulle olisi ollut hyväksi. Tarvittiin tuo yleisesti peloteltu syy, se mitä en ollut omalle kohdalle voinut kuvitellakaan:
Työttömyys. Työpaikkani lopetettiin ja kaikki ihmiset irtisanottiin.
Ja mitä sitten tein? Aloitin Jumalatarkoulun!
Tuo vuoden kestävä henkisyyden herätyskoulu useiden viikonloppuisten retriittien muodossa, henkisine ja kehollisine harjoituksineen, herätti minut viimein kokonaan elämään täydesti ja olemaan kiitollinen kaikista kokemuksistani elämän varrella. Uusien oppien ansiosta pystyin todella kuuntelemaan omaa itseäni ja sitä, mitä oikeasti haluan vielä elämässäni tehdä.
Kun tuon koulun harjoituksissa tajuntaani alkoi nousta jostakin syvyyksistä muistoja, kokemuksia tai tunteita menneisyydestä, alkoi samalla pitkä puhdistava prosessi. Sen jälkeen kun sisäistä puhdistustyötä oli voinut tehdä riittävän pitkään, muutoksia tapahtui, näkyi ja ne myös tuntuivat. Sain konkreettisesti kokea, miten henkisten kanavien aukeamisen ja monenlaisten mielen esteiden poistumisen vaikutuksesta elämässä alkaa tapahtua uusia asioita ja muutoksia. Ja miten olo kevenee ja näkemys kaikkeen laajenee.
Mikä sitten oli suurin muutokseni, jonka tuolloin koin? – Mielestäni ainakin jännittävin muutos oli kanavointikyvyn aukeaminen!
Tuon kyvyn myötä olen saanut ihmetellä kirjoituksia ja sanomia, joita kynäni kautta on piirtynyt paperille. Tekstit tulevat Valosta, suuresta yhteisestä ja universaalista rakkauden lähteestä.
Ehkä kiinnostuit asiasta. Haluaisitko nähdä esimerkin kanavoiduista teksteistä?
Valitsen tähän sattumanvaraisesti yhden, joka vihostani nousee:
Tällainen kanavoitu teksti tuli tähän kohtaan:
”Silmät eivät aina näe,
eivätkä korvat kuule olevaista, aitoa totuutta, mutta tunne voi johdattaa oikeille jäljille. Tunne ohjaa – on tärkeää oppia tuntemaan ja erottamaan mikä se milloinkin on. Suru, ilo, kateus, mustasukkaisuus, alakulo, voimattomuus, mikä tunne on milloinkin vallitsevin? Huomioi se. Tunne viestittää sitä asiaa, mikä ehkä on piilossa, mutta odottaa tietoisuuteen tulemista.
Tietoisuuden tila on selkeä, se ei harhauta väärille poluille tai anna vääriä sanoja suuhun. Siksi tunteita on niin hyvä oppia erottamaan ja miettimään asioita tunteen takana. Kun tunteen lähde paljastuu, voi elämään saapua myös selkeys ja uusien valintojen tekeminen on helpompaa ja elämä voi tuntua keveämmältä kulkea. Myös ilolle avautuu mahdollisuus tulla esiin ja elämään.”
Tuo teksti on ollut todella tärkeä itselleni tässä uuden elämän suunnan miettimisen yhteydessä. Mitä tietoisempaa elämää olen harjoitusten kautta alkanut elää ja saavuttaa, sitä enemmän myös iloa on alkanut ilmaantua.